Mikrobiomiksi kutsutaan tietyn elinympäristön mikrobeja ja niiden genomia eli perimää. Ihmiskehon eri osissa – suussa, ruoansulatuskanavassa ja muualla limakalvoilla sekä iholla, on omat mikrobiominsa.
Mikrobiomi on kuin sormenjälki; jokaisella on omanlaisensa. Ihmiskeho mikrobeineen on osa suurempaa luonnon monimuotoisuutta. Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat sekä ympäristön että ihmisen mikrobiomiin ja sitä kautta terveyteen. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden aleneminen heikentää ihmisen ruoansulatuskanavan ja ihon mikrobien määrää. Mikrobiomin heikentyminen luo tilaa monille sairauksille kuten astmalle, allergioille, suoliston tulehdussairauksille ja lihavuudelle.
Dysbioosi eli suoliston mikrobiston epätasapainotila voi altistaa myös diabeteksen ja masennuksen syntymiselle. Ympäristönsuojelu onkin samalla myös ihmisen oman mikrobiomin suojelua ja tärkeä askel kohti sairauksien ehkäisyä.Nykytiedon mukaan ensimmäiset bakteerit siirtyvät äidistä sikiöön jo raskauden alkuvaiheessa. Alateitse syntyvä lapsi saa synnytyskanavan läpi kulkiessaan äidiltä alkupääoman omalle mikrobiomilleen. Sektiolla syntyvä lapsi sen sijaan syntyy leikkaussaliympäristöön, joka on steriili. Näin sektiolla syntynyt lapsi jääkin vaille tätä tärkeää mikrobialtistusta.
Vastasyntyneen elimistöön kerääntyy mikrobeja ensimmäisen elinvuoden aikana. Näin luodaan pohja vauvan omalle mikrobiomille. Äidinmaidon kautta siirtyvät hyvät bakteerit, bakteereja ruokkiva ravinto sekä elinympäristön mikrobit vahvistavat lapsen mikrobiomia. Mikrobiomi vaikuttaa lapsen kasvuun, hermoston kehitykseen, infektioherkkyyteen ja allergioiden kehittymiseen. Sektiosynnytyksellä, imetyksen puuttumisella ja varhaislapsuudenantibioottikuureilla on todettu yhteys myöhemmin ilmeneviin terveysongelmiin kuten lihavuuteen ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
Syntymässä saatu mikrobiomi ja sen koostumus muuttuvat siis elämän aikana elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Elinympäristön ja ravinnon muutokset, pitkäaikainen stressi, sairaudet ja lääkitykset muuttavat mikrobiomia. Niinkin yksinkertainen muutos kuin muutto maalta kaupunkiin tai toisinpäin, saattaa heikentää tai vahvistaa mikrobiomia. Myös liikunta muokkaa vahvasti suolistomikrobiston koostumusta ja monimuotoisuutta.Ruokavalion merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa perustuu juuri ruokavaliomuutosten aikaansaamaan mikrobiomin muuttumiseen. Esimerkiksi suolistosyövän riskiin voidaan siis vaikuttaa muokkaamalla mikrobiomia ruokavalion avulla.
Kaikkein voimakkain mikrobiomia negatiivisesti muokkaava tekijä on antibioottihoito, jonka vaikutus mikrobistoomme säilyy viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien ajan. Niin tärkeä kun antibioottilääkitys onkin bakteeritulehduksen hoidossa, tuhoaa se taudinaiheuttajien lisäksi aina myös mikrobitasapainoa ja terveyttä ylläpitäviä mikrobeja, joista osa saattaa antibioottikuurin myötä hävitä suolistosta lopullisesti.
Tulevaisuudessa sairauksien hoidossa kiinnitetään varmasti huomiota mikrobiomin hyvinvointiin. Hoito on periaatteessa hyvin yksinkertaista: tuodaan elimistöön puuttuvia mikrobeja.
Mikrobiomin hoito on siis ensisijaisen tärkeää terveyden ylläpitämisessä. Kerromme tulevissa blogeissamme eri mikrobiomeista ihmiskehossa, emme pelkästään suoliston bakteeristosta. Muistetaan samalla, että ympäristö on suurin muuttujamme, aikuisenakin. Elinympäristössä on syytä kiinnittää huomiota mm. kodin siistiyteen ja siivouksessa käytettäviin tuotteisiin, lemmikkieläinten mikrobiomin tukemiseen ja kauneudenhoitoon.
Beck, J.M. et al. The Microbiome of the Lung. Transl Res. 2012;160(4):258–266 .
Bengtmark, S. Gut microbiota, immune development and function
Pharmacological Research 2013; 69:87– 113
Meri, S. ja de Vos, W. Suoliston mikrobit hyvässä ja pahassa. Duodecim 2015;131:2091–8
Nylund, L. Atooppisen ihon oireita voi lievittää syömällä ravintokuituja ja välttämällä antibioottikuureja. Väitös 2015, Turun yliopisto.
Salonen, A. Ihmisen mikrobiomit. Duodecim 2013;129(22):2341-8
Saxén, H. Tieteestä. Duodecim 2014;130(17):1683